Kesää kohti

Hyvää kevään alkua koleasta "Hammerista"! Sääkatsaus postauksen alkuun on tullut tylsällä tavalla melkein säännöksi -sää ollut jo useamman päivän viileähkö ja tuulinen, mutta vihreää puissa alkaa olemaan ihan mukavasti, eli kyllä se kesä sieltä tulee. Kai.

Aloitan tällä kertaa kertomalla yhdellä uniikeimmista kokemuksista joka tuli koettua muutama viikko sitten. Sukulaiseni Torontosta kutsuivat minut juutalaiseen perinteeseen kuuluvalle Passover-päivälliselle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pesah). Mielenkiintoisten, (joskin piinaavien ja pääosin happamalta maistuvan) alkurituaalien jälkeen oli aika todellakin runsaan ja herkullisen aterian. Rituaalien aikana mm. kohottamatonta leipää, retiisiä ja tuoretta piparjuurta, itse aterialla alkukeiton lisäksi lammasta, kanaa, kalaa, salaattia, ruusukaalia, perunoita.. Mitä vielä? Jälkiruoka tottakai. Kiitos vielä kerran Anun porukoille kutsusta!

Tuosta pari viikkoa ja aika ihan oikean pääsiäisen. Host-isäni ukki on alunperin Itävallasta kotoisin, saimme muutamaksi päiväksi tämän sukulaisia Itävallasta pääsiäisen yli vieraaksi ja vihdoin tehtiin retki Niagara Fallseille, siis mentiin ihan tarkoituksella katsomaan niitä. Sää oli tosi mukava ja lämmin noiden päivien ajan. Mennessä käytiin tutkimassa muutamia viinitiloja joita täällä todellakin on paljon. Varmasti päälle 20 viinitilaa melko pienellä alueella. No joo, kysyin yhdeltä omistajalta että onko kanadalainen viini maailmalla mitenkään tunnettua -ei ole. Siitä huolimatta ei se mikään harrastus täällä ole, vaan ihan isoa bisnestä.

Samana ja seuraavana päivänä upeassa auringon paisteessa tein pari reissua aivan vesiputousten viereen, viime kerralla siitä kun ei tullut mitään sääolojen takia. Tarvinneeko noita sen kummemmin esitellä, kuvat puhukoon puolestaan. Puolet putouksista Usan puolella, puolet Kanadan puolella. Usein kun jenkkilä on se turistirysä ja omaan makuun turhan kaupallinen mesta, on fallseilla toisinpäin. Kanadan puolella on kaikki hotellit, ravintolat, casinot ja matkamuistomyymälät turisteineen. Host-äitini manasi vähän Ontarion hallituksen haluttomuutta panostaa enemmän alueeseen, kaikki on vähän halvan näköistä, ruoka sekundatasoa jne. Toisaalta kun turisteja lappaa alvariinsa niin mikäs siinä. Loppu pääsiäiseen kuului mm. ribsien grillausta takapihalla.

Pääsiäisateria tuli syötyä Hamilton Clubilla, yksityisklubi kaupungin keskustassa. Olihan se pöytä koreana ja vaikka minkälaista herkkua oli tarjolla. Joskus syksyllä kerroin visiitistäni tuon klubin keittiöön, pari päivää sitten tein uuden vierailun ja otin tällä kertaa kuvatkin.

Viikko sitten oli aika piirimme toiseksi viimeisen vaihtari-kokoontumisen. Tällä kertaa tavattiin Jamestownissa, Buffalosta 1.5h etelään. Pikkukaupunki kyseessä, 30 000 asukasta eikä kovinkaan mieleenjäävä tai mistään tunnettu. Aika rento viikonloppu oli meille täällä vaihdossa oleville, paljoa ei ohjelmaa ollut, mutta oli kyllä tosi mukava tavata kavereita pitkästä aikaa -joitakin heistä viimeksi nähnyt joulukuussa.

Yksi ohjelmanumero oli muutaman tunnin kiertoajelu Amisch-yhteisössä ja heidän elämäntyyliin tutustuminen. Wikipediasta voitte lukea enemmän, mutta nämä ihmiset viettävät hyvin uniikkia elämää. Uskonto on näiden ihmisten arjessa ihan keskiössä, ruumiillista työtä pelloilla jne. tehdään seitsemänä päivänä viikossa (sähköä, juoksevaa vettä tai autoja ei käytetä), kuulemma yksi peseytyminen viikossa, vakuutuksia ei juurikaan ole mutta veroja sentään maksavat. Olihan se tietysti jännää nähdä että tuollakin tavalla voi elää, pidemmän päälle alkoi kyllästyttää bussissa jalat koukussa istuminen.

Tällaista tällä kertaa. Vähän vajaat 50 päivää jäljellä ennen kuin matka halki Kanadan starttaa, sitä kohti siis!

Edit. 11.5.-14
Päätin laittaa vähän lisäystä jo tarpeeksi pitkälle tekstille.

Suomi, koti, perhe ja kaverit ovat pyörineet mielessä enemmän jo useamman viikon. Olen huomannut, että odotan kotiin lähtöä jo aika kovasti. Kyse ei ole siitä, ettenkö viihtyisi täällä, tai siitä, ettenkö pitäisi nykyisestä perheestäni. Ei ole ikävä juhannusta eikä Suvivirttä. Kun on enää 78 päivää jäljellä (reilut kaksi kuukautta), väkisinkin alkaa suuntaamaan katseet kohti tulevaa, kohta on aika aloittaa se "normaalielämä" alusta ja jatkaa siitä mihin viime elokuussa jäin. Aika ottaa seuraavat askeleet elämässä.

Uskokaa tai älkää, opiskelumotivaatio tulee syksyllä olemaan isompi kuin koskaan. Koulun penkkiin palaaminen ja lukion loppuun saattaminen ei tunnu niitä muutamaa jäljellä olevaa matikan kurssia lukuunottamatta yhtään hullummalta ajatukselta, kun tietää että siellä ne puurtamisen tulokset näkyvätkin jossain. Lounaankaan pakkaamista ei tarvitse stressata joka ilta!

---------------------------------------------------------------------

Vihkosesta seurattiin alkurituaaleja.

Kuvaajalle pitkä miinus! Kuvassa on retiisiä,
tuoretta piparjuurta ja matza-leipää.

Herkullinen alkusoppa.

Ja vielä herkullisempi pääruoka-lautanen.

Viinipeltoja, karun näköistä tähän aikaan vuodesta.

Amerikan puolen putoukset.

Kanadan puolen putoukset.

Kyllä tämä kuva kulki filtterin kautta,
sateenkaari kuitenkin ihan oikea.

Tämä on ihan Hamiltonista. Steel City- statuksesta
huolimatta tunnetaan kaupunki myös vesiputouksistaan.
City of waterfalls.

Yksinkertaisia olivat Amischien talot.

Eivät muka vietä P-Amerikassa Vappua.

Jännää oli päästä vierailemaan
ammattilaiskeittiössä. Ja melkoisen
hyvälaatuisessa vieläpä.

Kylmävarasto.

Rentoja kaveruksia!