Thanksgiving

Ja täältä lähtee taas nuhainen lokakuun tilannekatsaus.

Kiitosjuhla oli tosiaan viikko sitten, kyllä se oli iso juttu täällä. Kuuleman mukaan Yhdysvalloissa jopa jouluakin isompi. Perheeni kutsui host-äitini puolelta sukua syömään maanantaina, yhteensä taisi olla 14 henkeä pöydän ääressä. Ateria oli kyllä lähes kaikilta osin herkullinen, kurpitsapiiras jälkiruokana oli ainut juttu joka ei itselleni oikein uponnut. Vaikka ehkä olisi pitänyt, taitaa olla iso herkku täällä Thanksgivingin aikaan. No, kalkkuna olikin sitten sen verran hyvää että omasta puolestani voidaan joulukinkku ruveta korvaamaan kalkkunalla Suomessakin! Satuin oikeastaan syömään kaksi Thanksgiving-ateriaa, ensimmäisen sunnuntaina hostveljieni isän luona. Lopussa kuvia siitä jälkimmäisestä ja paremmasta ateriasta, kuin myös viikon muista tapahtumista.

Aterian jälkeen oli aika lähteä elämäni ekaan kunnon jenkkifutis peliin naapureiden kanssa, jotka ovat myös seuraava isäntäperheeni. Peli pelattiin pienehkössä (ehkä Kuopion kokoisessa) yliopistokaupungissa Guelphissa, 45min ajomatkan päässä. Hamiltonin omaa stadionia laajennetaan isommaksi, siinä syy miksi TigerCats joutuu pelaamaan lainastadionilla tämän kauden, johon mahtuu muistaakseni 15 000 katsojaa, en ole aivan varma tästä. Hieno sää sattui olemaan, vastassa Toronto Argonauts eli loistavat puitteet: Thanksgiving ottelu, aurinkoinen sää ja paikallisottelu -katsomo siis täyteen. Pelistä ymmärsin ehkä puolet, onneksi tuleva host-isäni Mike on jalkapallovalmentaja ja teki selkoa ottelusta. Loppu meinasi mennä jännäksi, toisena divisioonassa oleva TigerCats klaarasi kuitenkin 24-18 voiton sarjajohtajasta.

Kouluviikko olikin sitten vajaa, itselläni oikeastaan kolmepäiväinen kun syysflunssa pääsi iskemään torstaina ja perjantai meni sitä parannellessa. Eilen lauantaina oli hostäitini syntymäpäivä, flunssaa uhmaten lähdin muiden mukana parin tunnin kävelylle sateeseen katselemaan paria vesiputousta. Tuo kyllä kannatti, lehdet ovat alkaneet vaihtamaan väriä ja kävelyreitti meni kokonaan harjun päällä, hienot oli maisemat. 

Illalla sitten illallispaikan kautta Hamiltonin filharmonikkojen konserttiin. Ohjelmistosta ei ollut mitään käryä ennen kun sain vihkosen käteeni. Klassisen musiikin spesialisti en ole, vaikka konserteissa on silloin tällöin virkistävää ja kivaa käydä ja melko monessa konsertissa olen käynytkin elämäni aikana. Tämä oli taas yksi mieleenjäävä kokemus, ehdottomasti paras konsertti ikinä missä olen ollut. 

Tällaista tällä viikolla, huomiseksi tai viimeistään keskiviikoksi olisi tarkoitus olla terveenä kun ensimmäisten lätkäpelien aika. Viikonloppuna koittaa vihdoin se päivä kun näen Niagara Fallsit, sitä olen odottanut! Rotary-piirillämme on piiri-konferenssi Niagara-Fallseilla ja hotelli on ilmeisesti aivan putousten vieressä. 

Hyvää syksyn jatkoa!

Alkuun oli bataattikeittoa.

Pääruokalautanen sisälti mm. kalkkunaa, gravya eli ruskeaa
kastiketta, parsaa, pinaatti-vuohenjuusto-mansikka-salaattia, riisiä..

Kurpitsapiiras hunajan kanssa ei napannut.

Alkuun asiaankuuluvat seremoniat O' Canadaa myöten.

Webster's Falls oli sopivaa lämmittelyä ensi viikkoa odotellessa.

Ruskaa komeimmillaan.

For the Love of the Screen- oli konsertin nimi.

Hamilton City

Jaahas, nyt oon viikon verran asustellut uudessa kodissa lähempänä keskustaa. Tällä kadulla tulenkin viettämään aikaa todennäköisesti aina maalis-huhtikuulle saakka, seuraava host-perhe asuu tosiaan kadun toisella puolella ja se viimeinenkin taitaa olla melko lähellä.
Koulumatka hoituu nykyisellään koulubussilla, 600m on matkaa pysäkille. Keskustaan on matkaa n. 2km, kävellen pääsee helposti, mutta myös kaupunkibussilla pääsee kätevästi.

Nyt olen päässyt ottamaan vähän enemmän tuntumaa kaupunkiin. Melkolailla Helsingin keskustan kokoinen on tämäkin keskusta, ehkä hivenen pienempi. Mene ja tiedä. Mikään kovin kaunis ei keskusta todellakaan ole, vaikka oikein viihtyisältä ja helposti liikuttavalta muuten vaikuttaa. Sen lisäksi, että Hamiltonia on kutsuttu ehkä vähän halventavaankin sävyyn Steeltowniksi rautateollisuuden myötä, on kaupunki tunnettu myös vesiputouksistaan, alueelta löytyy yli 100 vesiputousta! Aiemmin en sitä tullut ajatelleeksi, mutta kaupunki sijaitsee osittain ison harjun/vuoren päällä. Keskusta on harjun alapuolella, mutta esim. Ancasterin kaupunginosa on harjun päällä.

Lätkän house-liigan kaksi ensimmäistä "valuation camppia" oli maanantaina ja keskiviikkona, viimeinen ensi viikon keskiviikkona. Ohjelmassa lähinnä perus luisteluharjoituksia pelin lisäksi. Noiden kolmen kerran perusteella valmentajat tekevät joukkueet ennen kuin sarja alkaa reilun viikon päästä. Kyllä huomaa, kuka on pelannut seitsemän vuotiaasta asti house-liigassa ja kuka on pelannut kaksi kautta seitsemän vuotiaana ja pitänyt sen jälkeen sapattia 10 vuotta.. Noh, pari potkua koko ajan muista jäljessä, eipä tuolla väliä!

Viikko on ollut aikamoista vientiä. Tiistaina käytiin katsomassa teatteria, olen nähnyt ehkä neljä-viisi teatteria elämäni aikana, tämä Agatha Christien Mousetrap veti kevyesti pisimmän korren. En ole alan asiantuntija, mutta tuo oli kyllä hieno elämys!

Torstai-iltana pystyi latailemaan vähän akkuja, perjantaina kun oli (taas) vapaapäivä koulusta, jonkun sortin PD-day oli taas, jolloin vain opettajilla on työpäivä. Aikaisin nukkumaan ja pitkät unet teki kyllä hyvää, jääkiekon kanssa menee pahimmillaan yhteentoista saakka ennen kuin pääsen nukkumaan, seitsemältä herätys aina kouluun. Ja kun tuo unimäärä ei meikäläiselle tahdo oikein riittää..

Tänään oli taas kerrassaan upea päivä. Iltapäivästä ensimmäistä kertaa golf-viheriöille host-äidin ja nuoremman host-pikkuveljen kanssa. Kokemusta golfista oli aiemmin vain yhden driver-harjoittelun ja muutaman minigolfin verran. Niin ja toki kännykkäpeleistä. Jokatapauksessa 9-reikäinen kierros meni loistavasti, kaksi kertaa oli par ihan naurettavan lähellä.. Kohta on lokakuun puoliväli, tämän päivän säästä päätellen olisi voinut olla vaikka elokuu. No joo, säät alkaa pikku hiljaa viilenemään, aamulla tarvitsee hupparin mutta iltapäivällä tarkenee taas t-paidassa.

Golf-greeniltä lähes suoraan lähtö mukavan päivällispaikan kautta Bulldogsien kauden avausotteluun Copps Coliseumiin. Bulldogshan on Montreal Canadiensin farmijoukkue, vastassa Winnipeg Jetsin farmi St. John's IceCaps. Melkosta oli kyllä seurata matsia aitiosta, ensimmäistä elämässä kertaa tuli aitiokin koettua. Ilmaiset popparit jne.. Hallin omistaja oli samassa aitiossa, kysyin paljon on kapasiteetti joka oli kuulemma 17,500. No, väkeä oli pelissä muistaakseni 5 193. Vähän tuli mieleen Hartwall Areena helmikuisena tiistai-iltana Jokerien vetäessä muutaman pelin tappioputkea. Ihan mukavasti tunnelma välillä kuitenkin nousi, tasoltaan ei mikään huikea ottelu päättyi 3-2 kotijengin voittoon.

Tänä viikonloppuna -oikeastaan maanantaina- siis tulossa Thanksgiving (sadonkorjuujuhla), joka on täällä iso juttu, maanantaina ei siis koulua. Seuraavassa numerossa varmaan kuvaa runsaasta Thanksgiving päivällispöydästä. Loppuun vielä kuvia menneeltä viikolta!

Maisema harjulta kaupunkiin.

Tuossa tollanen puro, kyllä näiltä kai isompiakin putouksia löytyy..

Ei kai tähän tarvitse laittaa sen ihmeempää kuvatekstiä? 11.10.2013, Kanada.

Siitä lähti hauvojen kausi käyntiin.

Pinnat jäivät koirankoppiin.

St. Catharines

Ja sitten on taas aika herätellä blogia.. Ensimmäinen orientaatio-viikonloppu oli viime viikonloppuna St. Catharinessa, n. tunnin ajomatkan päässä itään päin. Mukana oli siis kaikki (yhtä epäonnista lukuunottamatta) vaihtarit tästä mun piiristä. Kaikkiaan taisi olla 30 vaihtaria, Afrikkaa ja Etelämannerta lukuunottamatta kaikki maanosat oli edustettuina. Ohjelmaan kuului runsaasti sääntöjen kertausta, joka oli kyllä ihan hyvästä, uusiakin, erhm, -rajoitteita- tuli opittua. Luonnollisesti jalka- ja lentopallo olivat hyvää vapaa-ajanvietettä, kuin myös pinssien ja käyntikorttien vaihtelu juttelun ja kokemuksien vaihdon lomassa.

Lippuja riitti, tuosta ei meinaa erottua Unkari, Ruotsi, Espanja,
Belgia ja Venezuela. Unohtuikohan joku..

Huikein juttu viikonlopussa oli tosin paraati, johon osallistuimme lauantaina. Paraati oli osa viini ja viinirypäle festivaalia, joka järjestettiin kaupungissa viikonloppuna. Tämä Etelä-Ontario on toinen Kanadan kahdesta alueesta, jossa tapahtuu maan viinin valmistus. Sää oli mainio (no, Rotarytakissa tuli kuuma) kun järjestäydyttiin maittain aakkosjärjestykseen marssimaan. Jokainen kantoi maansa isoa lippua, ihmisiä oli tuhansittain reitin varrella hurraamassa ja vilkuttelemassa ja taisi siellä tv-kameratkin pari kertaa tulla vastaan. Ehdottomasti yksi hienoimmista kokemuksista täällä!

Tollanen cabin oli päärakennuksena.

Käsittelen seuraavaksi vähän urheilua. Hamiltonissa selvästi suosituin urheiluseura on jenkkifutisjoukkue Hamilton Tigercats. Kaupungin AHL-joukkue Bulldogs ei sen sijaan ole erottunut millään tavalla. Olen kysellyt ihmisiltä, minkä verran tuo jääkiekkoseura saa suosiota, kaikki ovat sanoneet että hyvin vähän. Torontossa suurin seura on -kappas vaan- NHL-joukkue Maple Leafs. Sen ohella muiden kanadalaisten joukkueiden logoja on näkynyt vähän siellä sun täällä. Baseballjoukkue Blue Jays saa selvästi myös suosiota osakseen.

Perheenvaihdot ovat osa tätä vuotta ja niitä tulee väistämättä vastaan, toisille vähemmän ja toisille enemmän. Itselleni sattui sillä tavalla, että huomenna vaihdan jo toisen kerran perhettä -näillä näkymin vuoden päättyessä mulla on siis ollut viisi hostperhettä. Vaihdon syytä lienee tässä turha ruveta pureskelemaan, haluan kiittää tätä perhettä kuluneesta reilusta kuukauden jaksosta.

Siellä Suomessa niin kuin kaikkialla muuallakin on tullut aika, kun ruvetaan etsimään ensi vuoden vaihtareita. Jos siellä päässä tätä lukee joku sellainen, kuka arpoo että lähteäkkö vai ei ja on fifty-fifty -tilanteessa, voin sanoa että pyri ihmeessä! Kaiken sen paperisodan, mahdollisen viisuminhaun ja setvimisen jälkeen tämä on todella palkitsevaa. Ei siinä, ei tämä joka päivä ole mitään huikeaa ja arki voi välillä maistua vähän puulta, mutta tämä vuosi on kuin laittaisi rahaa pankkiin, sen voin sanoa jo nyt.

Tällä kertaa raportti vähän lyhyemmin ja sitten vaan uusia haasteita kohti. Nyt saattaa bloggailutahti vähän hidastua, mutta todellakin pidän tämän mielessä ja pyrin kirjoittelemaan sillon kun on jotain mielenkiintoista kerrottavaa ja on aikaa!