tiistai 8. huhtikuuta 2014

Lätkäkausi pakettiin

Laitanpa uudet kuulumiset alulle. Iltalenkillä ollessani tajusin että kyllä se on kevät vihdoin täälläkin, vaikka melko harmaalta maisema toistaiseksi näyttää eikä lämpimiä ja aurinkoisia päiviä ole kovin montaa ollut. Lumipenkat ovat kuitenkin kokolailla tiessään.

Kevään alkaminen tarkoittaa myös yhtä asiaa -lätkäkauden huipennus alkaa olemaan käsillä, oli se sitten NHL tai houseliiga. Tästä viimeiset mietteet omasta kaudesta:
Houseliiga siis päättyi muutama viikko sitten lauantaina finaaliin, Super Saturday- tapahtumaan. Kova jengi oli tulossa vastaan, oltiin voitettu, hävitty ja pelattu tasureita. Kaveri hallitsi ottelun alkua ja meni pian johtoon, mutta tämän jälkeen alettiin mekin pelaamaan ja tehtiin kolme seuraavaa maalia. En tiedä tuliko se kuuluisa hyvän olon tunne kahdesta maalista, vai mikä, mutta vastustaja kampesi tasoihin ja reilu 6min ennen loppua ohi, loppulukemat 4-3.

Yksilösuorituksia olivat ratkaisumaalit, tiedettiin että niillä on enemmän parempia yksilöitä ja sehän se koitui ratkaisuksi. Jossitella voi toki meidän yv-pelin täydellisellä sakkaamisella, eikä lopussa se tasoituskaan kovin kaukana ollut, olisikohan käynyt tolpassa jossain vaiheessa.. Mutta oli ihan loistava kausi, nautin aivan joka matsista, joukkueessa paljon hyviä tyyppejä, ei oltu nopein eikä ovelin joukkue kiekon kanssa, mutta taistelua löytyi. Omat statsit: kolme maalia + jokuma syöttöpinna ja yksi 2 minuutin jäähy.

Pettymys oli höntsä-hupi-liigasta huolimatta itselle melko kova. Todellinen vihlaisu tuli kuitenkin pari viikkoa sitten. Rotary-kummini valmensi poikansa joukkuetta, joka pelasi samaa tasoa ja samaa ikäluokkaa itseni kanssa, mutta eri liigassa. Nämäkin olivat voittaneet oman liigansa ja päässeet kaupungin finaaliin. Tuli siis ilmi, että jos me oltaisiin voitettu, olisi pelit vielä jatkuneet seuraavalla viikolla. Sitä piti vähän aikaa nieleskellä, jos tämä olisi ollut tiedossa, olisi voinut jättää vielä sen 10% enemmän kentälle.. No, joskus tulee pettymyksiä.

Tänä tiistaina tuli nautittua mielenkiintoinen päivällinen, sain lipun Go Cooking(?) nimiseen tilaisuuteen, joita järjestetään pari kertaa kuussa paikallisen lehtitalon tiloissa. Ideana oli, että ensin seurataan kun ammattilaiskokki valmistaa illallisen ja sen jälkeen syödään. Keittiössä n. 20 paikkaa joilta kaikilta hyvä näkyvyys kokin ja tämän parin apulaisen työmaalle. Teema oli Quebeciläinen ruoka; ranskalaista sipulikeittoa, gnoccheja vuohenjuusto-kermakastikkeessa, ankkasalaattia ja juustokakkua + vadelmakastiketta. Muuten aivan maittava illallinen, mutta annoskoot olisivat voineet kyllä vähän pienempiä olla, kuten näkyy niin ei mitään kevyttä tavaraa ollut tarjolla.

Viime torstaina sitten taas yksi jackpot, Toronto Maple Leafsin lätkämatsi Air Canada Centressä. Kauden ehdottomasti tärkein ottelu, vastassa tämän hetken kovin jengi koko liigassa, Boston Bruins, seuralainen (rotary-kummini) ollut kymmeniä vuosia suuri Bruinsin fani.. Lipuista ei tarvinnut maksaa mitään, saatiin ilmaiseksi mutta arvoltaan olivat 85$ kappale (56.50€) ja nuo olivat melkein halvimmat liput, mitä voi saada. Niille jotka eivät tiedä, on Leafs yksi niistä harvoista joukkueista NHL:ssä joka myy oikeastaan joka pelin loppuun, vastustajasta ja tappioputken pituudesta huolimatta -19 609 oli tuon matsin yleisömäärä.

Omat paikamme olivat tosiaan aika piippuhyllyllä, mutta ei kuitenkaan kulmassa ja näkymä tosi hyvä. Itse peli oli melko vaiherikas, Leafs menetti 3-1 johtonsa viimeisen erän velttoilunsa myötä, play-off-paikan kannalta tärkeät kaksi pistettä irtosi lopulta jatkoajalla eli sieltäkin 4-3 loppulukemat.

Maple Leafsin kotimatsia halutumpaan jääkiekko-otteluun on vaikea päästä missään, fanit ovat niin uskollisia ja intohimoisia koko kaupungissa ja sen ympärysalueilla. Olen todella etuoikeutettu päästyäni kokemaan sen. Tämän show'n ja intohimouden jälkeen kyllä Suomi tuntunee aika.. Pehmolta kiekkomaalta syksyllä. :)

Muuten viime viikot ovat olleet aika rauhallisia, lähinnä lenkkeilyä ja valokuva-albumin tekoa kesää ja golfkauden alkua odotellessa. Kuva-kavalkadi loppuun, tajusin etten ole koulusta vielä kuvia laittanut, nyt tulee ensimmäiset! Lisää koulukuvia myöhemmin.

Täällä alueelliset sääerot on pieniä,
tämä kuva Waterloosta,
n. tunnin ajomatkan päästä.

Koulu edestäpäin

Näkymä kakkoskerroksen käytävältä
aulaan.

Koulun kirjasto.
Aula. Katosta roikkuu vasemmalta
katsottuna Hamiltonin vaakuna sekä Vatikaani-
valtion-, Hamilton katolisten koulujen-,
Kanadan- ja Ontarion liput.

Koulu takaapäin.
Käytävä. Koulun värit
tulee ilmi lokeroiden ovista.

Aula vol. 2.0
Toinen käytävä.
#27:a sain kantaa selässä.
Oltiin tosiaan vihreä jengi.




















Nämä kuvat finaalia edeltävästä matsista, josta tuli
finaalivastustajaa vastaan 4-2 voitto. Itse finaaliin en kuvaajalle
kerennyt kameraa kovassa kiireessä antaa.
Ranskalaista sipulikeittoa alkuun.
Tämä Gnocchi-annos toimi itselleni
parhaiten.
Ankkasalaattia.
Juustokakku kelpasi mainiosti. 
Illan pääkokki. 
Tuosta näkyy peili kokkien
päiden yläpuolella, joka helpotti
seuraamista kummasti,

Maple Leaf Square oli hyvin kansoitettu
ennen matsia.
Jo alkulämmöt kiinnosti yleisöä kovasti,
tämä kuva n. 25min ennen peliä.

O' Canada.
Sold out!
Isolla zoomilla otettu voittokuva.